Tätä se elämä on. Kun on pitkään ollut harmaa ja onneton niin ihan välttämättä, just silloin kun ulkonakin on harmaata ja mieli maassa, tapahtuu jotain ihmeellistä. Jotain tajutonta. Jotain sellaista, että nyt taas jaksetaan. Nyt vittu eletään.

Nyt on mun vuoro olla onnellinen. Ja niin aion tehdäkin.
On vaikeaa löytää sopivia sanoja kuvaamaan, kuinka olo on niin upea. Sisällä läikehtii ja kohisee. Niin sen voisi sanoa.
Mä en tiedä mitä huomenna tapahtuu. Mutta tänään tätä hetkeä multa ei voida riistää.

AIVAN. Ei edes haukkumalla mun tukkaa. Mulla on sentään parturi ensi viikolla.

Kaikki taitaa olla hyvin. Tukkaa myöten.