En ole kännissä.
Satun vain tällä hetkellä olemaan väsynyt.
Tämä viikonloppu oli just sellainen, jonka haluaisi sittenkin unohtaa.
Tai ehkä ei sittenkään. Kun ensimmäistä kertaa ysiluokan alkamisen jälkeen olo oli sellainen, että mä olenkin just se Pauli, kuin aina ennenkin.
Mä kuuntelin Ismo Alankoa. Istuin koneella. Elin, hengitin, ajattelin.
Olo oli kuin viime marraskuussa. Mä en edes muista, mitä silloin tapahtui. Ei kai mitään. Sitä samaa kuin tänä viikonloppuna.
Siihen on 11 päivää, kun täytän 15. Justhan mä vast täytin 13. Aika juoksee.
Miten olen muuttunut kahden vuoden sisällä? Mitä mulle on tapahtunut?
1. Olen lakannut ruikuttamasta että olen nolife ja tajunnut, että se on paras rooli just mulle
2. Olen oppinut sanomaan vastaan. Tosin on se johtanut huonoihinkin tilanteisiin tyttöjen vessassa
3. Olen lihonut taas vaihteeksi
4. Olen löytänyt pienenpienen langanpätkän, joka on tehnyt mun elämästä paljon helpompaa
5. Olen elänyt henkilökohtaisen Rakkauden Kesän

Joten ei valittamista.