...Ja mietin, miksi vitussa laitoinkin ne helvetin rämät sandaalit kun en kuitenkaan osaa niissä kävellä ja makaan selälläni minun nilkkaani kolottaa, pikkuhiljaa turpoaa. Olen kipeenä maanantain. Tämän syksyisen maanantain. Koko pitkän maanantain.
(Lallatellaan Eppujen näin kulutan aikaa-biisin tahtiin)
Koulu alkoi, mua nauratti, oli ihana päivä, liikuin kahden kaverini kanssa. Ihanatarallaa. Yks h... kenkä vaan pilas kaiken muljauttamalla mun nilkan. Nivelside paskana. Nam, sanon näin tässä vähemmän tuttavallisesti kun SATTUUU!!!!
Mutta kouluun. Siellä oli yhtä mukavaa kuin muistinkin. Eli ihan mukavaa (en yhtään fiksumpaa voi kirjottaa...?)
Mun ei ois huomen pakko mennä kouluun, mutta mähän meen ihan vaan vittuillakseni luokkakavereille, jotka ovatkin ihan ok. Ja ei mitkään maikat voi mun mieltäni masentaa.
Viimeinen vuosi. Vau. Se on ainoa, mitä tällä hetkellä pystyn sanomaan. Irvistelen täällä tuskasta ja masennun ajatuksestakin että pitäisi klenkata jonnekin tästä koneen äärestä.
Hyvä aloitus lukuvuodelle. WUHUUUUUUU!!!!!!!!
Oikeestaan mun päivä on ollu pelkkää naurua ja tuskairvistyksiä. Eli välimallimukava päivä...