Niin se vain on. Äsken laulettiin Suvivirttä ja huomenna takaisin pulsan ääreen. Yleensä mulla on vika lomaviikko sellanen stressiviikko, että häslään ja aherran ja stressaan. Noudatan ennen kaikkea Demin pehmeää pudotusta pulpetille, jolloin joka päivä viimeisen viikon aikana tehdään jotain, kuten siivotaan tai pistetään kesä talteen. Nyt mä havahduin vasta perjantaina, että katos perkele, koulu alkaa. Sitten kävin ostamassa itselleni uuden koulukalenterin ja muutaman töherrysvihon tylsille tunneille.
Oikeestaan aika hassua. Tänä kesänä oon oottanut koulujen alkua. Mä en tajua miks. Mä en tykkää suurimmasta osasta maikoista, luokkakavereista puhumattakaan, ja toivon joka toinen päivä että olisin jossain muualla.
Ehkä se on tää viimenen vuosi joka pehmentää.
Syksyssä on tosi nastojakin juttuja. Mä tykkään pimeästä, enkä oo mikään hirvee hellefani ihan vaan mun tajuttoman hikoilun takia, ja metsät alkavat tuoksua ihanalta. Kotimatkalla kaverilta päin voi taas tiirailla tähtiä. Polttaa kynttilöitä. Ja joulu lähestyy! Sitten alkaa vuosi 2008, stressiä pukkaa, mihkä suuntaan opiskelemaan jne. Ja sitten alkaakin jo lähtölaskenta kesään.
Mutta hieman talteen tätä kesää:
kesäbiisit:
Nypykät-Lastenlaulu
Popeda-Tahdotko mut tosiaan
Maj Karma-Kyynel
Juliet Jonesin Sydän-Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin
Eppu Normaali-Nuori poika
Eppu Normaali-Lensin matalalla
Sielun veljet-Rakkaudesta
Miljoonasade-Ostarin helmi
Pirkka-Pekka Petelius-Tralala

kesäleffat:
Pitkä kuuma kesä
Helmiä ja sikoja

mieleenpainuvin henkilö
Kukkonen (pakko laittaa perään mun inhokki jäätelöpallerosydän eli <3 )

Sitten vielä loppuun adjektiivi kuvaamaan mun kesääni: Sininen.